D

Drinking habits and dress code. Viime viikolla oltiin vanhoissa kunnon kotibileissä tässä viereisessä kaupunginosassa. Minä ja kämppikseni oltiin juhlien ainoat suomalaiset, muut olivat namibialaisia, angolalaisia ja kenialaisia.

Talon kaksi jääkaappia olivat täynnä kylmää Windhoek Lageria, joka on kuulemma äänestetty maailman toisesi parhaaksi olueksi heti Carlsbergin jälkeen (really?). Minä onneton olin mennyt ostamaa Black Labelia, jota kovasti tykkäsin naukkailla Etelä-Afrikassa. Eräs kaveri alkoi selittää, kuinka Black Label on Namibiassa alimman luokan olutta, jota vain spuget juovat. Luulin, että mies vitsailee, joten lähdin vedättämään juttua, kunnes tajusin hänen olevan tosissaan. Siitä syntyi aika omituinen keskustelu, joka nopeasti muuttui kaverin monologiksi. Sitä piti sulatella vielä seuraavana päivänä. Tarkoitus oli kirjoittaa tähän jotain pureskeltua asiaa, mutta en osaa vielä pukea sitä sanoiksi.

Joissakin tilanteessa on pitänyt pohtia, olenko tse kapeakatseinen vai onko keskustelukumppani kapeakatseinen. Vai voiko sellaista edes arvottaa? Kohtaamisissa pitää minusta aina kunnioittaa toista, vaikka mielipiteet olisivat vastakkaiset ja vaikka keskustelijat tulisivat eri kulttuureista. Mutta mitä tekisitte, jos toinen on vain yhtä mieltä, eikä ole kiinnostunut kuulemaan toisen mielipidettä? Jos toinen sanoo, että ”without expensive clothes you are nothing darling” ja hömpsäyttää kulauksen Windhoek Lageria. Oli pakko kävellä pois, etten olisi sanonut jotain epäkohteliasta. Menin ulos murisemaan namibialaiselle kämppikselle, joka onneksi tajusi tilanteen ja osasi selittää sen. Se oli tarpeen. Muistan lukeneeni rakkaan ystävän Namibia-blogista tästä luokkauskoisesta yhteiskunnasta, mutta en ymärtänyt, että se on oikeasti näin räikeää. Jotenkin ajattelin, että olihan E-Afrikassakin vahvat luokkaerot, mutta silti ”rainbow nationia” toitotettiin joka paikassa, ja yhteiskunta yritti ainakin ulospäin näyttää yhtenäiseltä ja samalla juhlistaa erilaisuutta.


ps. Lihanhimo iski kesken juhlien. Yllätyksenä ja pyytämättä. Ehkä se johtui vertakuohuttavasta keskustelusta. Annoin himolle periksi ja söin oikein jänteikästä beefiä. Sitä grillattiin avokeittiössä sähkögrillillä, jollaisen olen tottunut näkemään meidän naapureiden takapihalla Suomessa. Aamulla lihanhimosta oli jäljellä palaneen rasvan käry hiuksissa ja vaatteissa. Kämppiksellä kiersi mahassa. Ehkä pää teki tepposet.

pps. Black Labelini oli illan päätteeksi kadonnut jääkaapista. Juhlissa oli siis a) joku toinen spuge tai b) imagopoliisi.